Tärkeimmät PK-yrityksiä koskevat veromuutokset ensi vuodelle

HE (185/2013) tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta

Yhteisövero
Yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 %:sta 20 %:iin. Mikäli yhtiön tilikautta on 21.3.2013 jälkeen pidennetty siten, että tilikausi päättyy vuoden 2014 puolella, on verokanta edelleen 24,5 % ko. tilikaudelta.

Yhteisön saama osinko
Yhteisöjen väliset osingot ovat edelleen pääsääntöisesti verovapaita. Jos osinkoa jakava yhtiö on julkisesti noteerattu ja osingonsaaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, joka omistaa osinkoa jakavasta yhtiöstä alle 10 prosenttia, osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitusomaisuusosakkeiden perusteella saatu osinko on pääsääntöisesti 75 prosenttia veronalaista tuloa kuten nykyisin.

Yrittäjän saama osinko
Osinko on jatkossa aina saajalle osittain veronalaista tuloa. Kun osinkoa jaetaan enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta ja enintään 150.000 €, tällöin 25 % osingosta verotetaan pääomatulona. Kun osinkoa jaetaan enintään 8 % yrityksen nettovarallisuudesta ja yli 150.000 €, tällöin ylimenevältä osalta 85 % verotetaan pääomatulona. Kun osinkoa jaetaan yli 8 % yrityksen nettovarallisuudesta, tällöin ylimenevältä osalta 75 % osingosta verotetaan ansiotulona.

Osinko listayhtiöstä
Osinko listayhtiöstä verotetaan siten, että 85 %:a osingosta on saajalle pääomatulona.

Pääomatulot
Pääomatulon vero on 30 %, kun pääomatulo on alle 40.000 € ja 32 %, kun pääomatulo on yli 40.000 €.

Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP)
Kun sijoitus palautetaan osakkeenomistajalle 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä, verotetaan varojenjako edelleen luovutuksena. Kun sijoitus palautetaan 10 vuoden jälkeen, verotetaan vajojenjako saajalla osinkotulona. Kun palautetaan ennen lain voimaantuloa tehtyjä pääomansijoituksia, säännöksiä sovelletaan 2016 tai sen jälkeen tapahtuvaan varojenjakoon.

Edustusmenot
Edustusmenoja ei voi vähentää enää verotuksessa ensi vuonna.

Koulutusvähennys
Koulutusvähennys on laskennallinen lisävähennys, jonka työnantaja voi tehdä. Koulutuksen pitää perustua koko henkilöstöä koskevaan koulutussuunnitelmaan. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden yrityksen verovuoden aikana. Työntekijälle on koulutusajalta maksettava palkkaa ja työntekijän on osallistuttava tosiasiallisesti koulutukseen. Koulutusvähennys lasketaan työntekijän keskimääräisen päiväpalkan perusteella ja vähennyksen määrä on noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Verohallinto antaa koulutusvähennyksestä ohjeen loppuvuodesta 2013.

 

Avainsanat: , , , , , , , ,

Kategoria: Blogi